Muisti ja lääkkeet
Kuhmoisten Apteekkari Sanna Taimiston luento Kuhmolassa 18.10
Kuhmoisten apteekkari piti meille erinoomaisen luennon tässä alapuolella olevasta tärkeästä aiheesta. Lukekaa huolella!
Meillä on Kuhmoisissa erinomainen ja asiantunteva Apteekkari ja Apteekki.
Käyttäkäämme oman kylän tarjoamia palveluita jotta nämä saadaan pysymään lähellä ja omalla kylällä.
MUISTI JA LÄÄKKEET
Sanna Taimisto
Erikoisproviisori, apteekkari
Kuhmoisten apteekki
Muistikahvila, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry 19.10.2026
MUISTI JA LÄÄKKEET
Sanna Taimisto
Erikoisproviisori, apteekkari
Kuhmoisten apteekki
Muistikahvila, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry 19.10.2026
Sisältö
•
Muistiin vaikuttavat lääkkeet
•
Muistisairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet
•
Muistisairaan lääkityksen toteutuminen ja turvallisuus
•
Ravintolisävalmisteiden vaikutus muistiin ja muistisairauksissa
Lääkkeet voivat vaikuttaa muistiin
Muistin heikkeneminen ei aina johdu muistisairaudesta. Erityisesti ikääntyneillä taustalla voi olla lääkkeiden haittavaikutuksia, yhteisvaikutuksia tai liian suuria annoksia. Tämän vuoksi muistioireiden ilmaantuessa lääkitys on aina syytä arvioida huolellisesti.
Merkittävimpiä muistia heikentäviä lääkkeitä ovat antikolinergiset lääkkeet, jotka vaikuttavat aivojen asetyylikoliinijärjestelmään. Näihin kuuluvat esimerkiksi osa virtsankarkailulääkkeistä, vanhemmista allergialääkkeistä, masennuslääkkeistä, psykoosilääkkeistä sekä Parkinsonin taudin lääkkeistä. Ne voivat aiheuttaa muistamattomuutta, sekavuutta, keskittymisvaikeuksia ja kaatumisia, ja pitkäaikaisessa käytössä haitat korostuvat.
Myös rauhoittavat lääkkeet, nukahtamis- ja unilääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit, voivat heikentää muistia ja lisätä väsymystä, sekavuutta ja kaatumisriskiä. Lisäksi vahvat kipulääkkeet, jotkin epilepsialääkkeet, psyykenlääkkeet sekä suuret kortisoniannokset voivat vaikuttaa haitallisesti muistiin. Mikäli muistioireet alkavat uuden lääkkeen käyttöönoton jälkeen, yhteyttä lääkitykseen tulee aina pohtia.
Lääkityksen säännöllinen arviointi on tärkeää erityisesti silloin, kun muisti heikkenee, esiintyy sekavuutta tai kaatumisia tai yleisvointi muuttuu. Usein lääkehoidon tarkistaminen voi auttaa tunnistamaan korjattavissa olevia syitä muistioireiden taustalla. Lääkehoidon tarkastus- ja arviointipalveluita on saatavilla myös Kuhmoisten apteekista.
Muistisairauksien lääkehoito
Muistisairauksien lääkehoidolla pyritään hidastamaan oireiden etenemistä, ylläpitämään
toimintakykyä, helpottamaan päivittäistä selviytymistä ja tukemaan kotona asumista
mahdollisimman pitkään. Hoitovaste vaihtelee yksilöllisesti.
Alzheimerin taudin hoidossa käytetään ensisijaisesti asetyylikoliiniesteraasin estäjiä, donepetsiiliä,
galantamiinia tai rivastigmiiniä. Ne lisäävät muistitoiminnoille tärkeän välittäjäaineen määrää
aivoissa ja voivat auttaa säilyttämään muistia ja toimintakykyä pidempään. Tavallisimpia
haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, ripuli, ruokahaluttomuus ja painon lasku. Keskivaikeassa ja
vaikeassa Alzheimerin taudissa käytetään lisäksi memantiinia, jota voidaan yhdistää muihin
muistisairauslääkkeisiin. Memantiini on yleensä hyvin siedetty, mutta voi aiheuttaa haittana
esimerkiksi huimausta, päänsärkyä ja ummetusta.
Muiden muistisairauksien kohdalla lääkehoidon teho vaihtelee. Parkinsonin taudin
muistisairaudessa ja Lewyn kappale -taudissa Alzheimerin taudin lääkkeistä voi olla hyötyä.
Verisuoniperäisessä muistisairaudessa tärkeintä on riskitekijöiden, kuten verenpaineen,
kolesterolin ja diabeteksen hyvä hoito. Otsa-ohimolohkorappeumassa ei toistaiseksi ole
käytettävissä varsinaista tehokasta lääkehoitoa.
Lääkitysturvallisuus muistisairaudessa
Muistisairaus voi vaikeuttaa lääkkeiden tunnistamista, oikean annoksen muistamista,
lääkkeenottoa oikeaan aikaan sekä reseptien uusimista. Lääkitysvirheet voivat johtaa hoidon tehon
heikkenemiseen, haittavaikutuksiin ja jopa sairaalahoitoihin.
Lääkehoidon tueksi voidaan käyttää dosettia, apteekin annosjakelupalvelua, lääkehälytyksiä,
omaisten tukea, kotisairaanhoitoa ja/tai lääkeautomaatteja. Apteekin annosjakelupalvelu parantaa
lääkitysturvallisuutta. Se sisältää myös lääkityksen tarkistuksen, jonka avulla voidaan tunnistaa
tarpeettomia lääkkeitä ja haitallisia lääkeyhdistelmiä. Mahdollisista muutoksista päätetään aina
yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.
Ravintolisät ja muistin tukeminen
Monia ravintolisiä markkinoidaan muistin tueksi, mutta tutkimusnäyttö niiden hyödyistä on usein
rajallista. D-vitamiini on tärkeä luustolle, lihasvoimalle ja yleisterveydelle, mutta sen ei ole osoitettu
parantavan muistisairautta. B12-vitamiinin ja foolihapon puute voivat aiheuttaa muistioireita ja
sekavuutta, jolloin puutoksen korjaaminen voi parantaa oireita. Ilman todettua puutosta
lisäravinteista ei yleensä ole hyötyä muistille.
Omega-3-rasvahapot kuuluvat terveelliseen ruokavalioon, mutta niiden hyöty muistisairauden
ehkäisyssä ja hoidossa on jäänyt epävarmaksi. Ginkgo biloba -valmisteiden osalta tutkimustulokset
ovat ristiriitaisia, eikä selvää hyötyä ole voitu osoittaa. Lisäksi ne voivat lisätä verenvuotoriskiä
joidenkin lääkehoitojen yhteydessä.
Kliininen ravintovalmiste Souvenaid on tarkoitettu varhaisen Alzheimerin taudin ruokavaliohoidon
tueksi. Sen käyttö on tutkimusten mukaan hidastanut Alzheimerin taudin etenemistä taudin
varhaisvaiheessa. Se sisältää mm. EPA (kalaöljy), DHA (kalaöljy), fosfolipidejä, koliinia, UMP
(uridiinimonofosfaattia) sekä useita vitamiinejä ja hivenaineita. Sitä tulee käyttää pitkäaikaisesti ja
päivittäin osana muuta hoitoa.
Muistisairauksien ehkäisy
Muistisairauksien ehkäisyssä merkittävin rooli on elämäntavoilla. Riskiä voidaan pienentää
hoitamalla kohonnutta verenpainetta, korkeaa kolesterolia ja diabetesta sekä välttämällä
tupakointia ja runsasta alkoholin käyttöä. Myös ylipainon ehkäisy ja säännöllinen liikunta ovat
tärkeitä. Muistia tukevat lisäksi aivojen aktiivinen käyttö, uuden oppiminen, sosiaaliset suhteet ja
terveelliset elämäntavat kokonaisuutena.